Kipinä-pienryhmät yläkoulussa

Ohjaajien käyttökokemuksia Kipinä-pienryhmistä yläkoulussa


KIPINÄ-PIENRYHMÄOHJAUS YLÄKOULUSSA

Käytin Kipinä-mallia pienryhmäohajuksessa 8. luokkalaisten kanssa keväällä 2016. Ryhmässä oli 2, 4 tai 6 oppilasta sen mukaan, miten sain ryhmät järkevästi muodostettua niin, että otin huomioon myös oppilaiden toiveita. Ryhmien muodostaminen oli näppärää merkitsemällä ryhmät eri väreillä kaikkien 8.luokkalaisten nimiluetteloon. Pidin tärkeänä myös oppilaiden toiveiden huomioimista, koska en halunnut että esim. joku aikaisemmin toista oppilasta kiusannut henkilö sattuisi samaan ryhmään. Lisäksi halusin varmistaa sitä, että keskustelua syntyisi. 8. luokkalaiset ovat aika arkoja kertomaan henkilökohtaisia asioita, koska toisten hyväksynnän hakeminen ja kaveriporukkaan kuuluminen ovat niin ajankohtaisia kehitysvaiheita. Tämän takia myös päätin, että numerotavoitteet ja kehitettävävät asiat käydään läpi sitten 9. luokalla henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Toteutin kaikki pienryhmät muiden oppituntien aikana sen jälkeen, kun olin esitellyt ideani opettajien kokouksessa. Järjestin myös tapaamiset niin, että samalta opettajalta ei ole monta kertaa useita oppilaita pois tunneilta. Sainkin pienryhmäohjaukseen koulussamme innostuneen vastaanoton. Opet nappasivat hyvin ajatuksen siitä, miten tärkeää vertaistuki on.

Toteutin pienryhmät ennen kahdeksannen luokan TET-jaksoa, joten oli luontevaa lisätä Kipinään kohta ”TET-suunnitelma”. Tästä konkreettisesta kohdasta syntyikin osassa ryhmistä eniten keskustelua kun oppilaat alkoivat antaa TET-paikkavinkkejä toisilleen. Ryhmien keskustelussa oli suuria eroja etenkin kohdan ”Vahvuuksia ja hyviä puolia ihmisenä” – teeman osalta. Osalle ryhmistä oli hyvin helppoa miettiä vahvuuksia, kun taas osa ryhmistä tarvitsi paljon apua. Tämän takia otinkin avuksi Duunikoneen ammatinvalintatestin, jossa tulee esille asioista joita voi lisätä sekä tähän kohtaan että ”Tärkeää tulevassa työssä” -kohtaan. Nyt kun sain KIPINÄ-uraohjauskoulutuksessa apulistat näihin kohtiin, voi olla että jatkossa jätän Duunikoneen pois. Sen tekeminen vaatii kuitenkin aikaa, jota ei oikein voi venyttää yli 60 minuutin. Aikaa pienryhmän ohjaukseen käytin 45-60 minuuttia/ryhmä.

KIPINÄ-uraohjauskoulutuksesta sain muitakin tärkeitä vinkkejä siihen, miten voin ohjata oppilaita tekemään tarkentavia kysymyksiä. Lisäksi jatkossa pyydän 8. luokalla oppilaita ottamaan kuvan omasta paperistaan ja näyttämään sen kotona (kerroin nyt 8. luokan vanhempainillassa pienryhmäohjauksesta). 9. luokalla puolestaan annan henkilökohtaisen ohjauksen päätteeksi paperin mukaan ja otan siitä itselleni kuvan.

8. luokan pienryhmät olivat erilaisia, eikä mielestäni haitannut se, jos jossain ryhmässä keskustelu painottui vahvuuksiin, toisessa sen miettimiseen mikä olisi tärkeää tulevassa työssä tai siihen mitä työkokemusta heillä jo oli, tai TET-suunnitelmaan. Tärkeintä mielestäni oli saada oppilaat pohtimaan näitä asioita ja innostumaan 9. luokalla lähestyvästä jatko-opintojen/ammatinvalinnasta. Tämä tietysti liittyy siihen, että jatkan ohjausta pienryhmätapaamisen pohjalta jokaisen 9. luokkalaisen kanssa.

Oppilailta kysyin suullista palautetta heti pienryhmätapaamisen jälkeen ja sain kommentteja: ”Hauskaa, ihan erilaista kun luulin – kun ohjattiin toisiamme.” – ”Mukavaa, kyllä näitä kantsii järjestää.” – ”Vaikeeta miettiä tämmöisiä.”  – ”No ei tästä ainakaan haittaa ollut. – Tää on uusi juttu .”

Itselleni jäi olo, että sain ihan eri tavalla kontaktia myös 8. luokan oppilaisiin, jotka yleensä jäävät sivuun 7. luokan ja 9. luokan ohjausten takia. Nyt ysien kanssa, kun olen jatkanut siitä, mihin pienryhmässä jäätiin. Huomaan monen oppilaan olevan ”otettuja” siitä, mitä kaikkea heidän Kipinässään lukee ja miten asiat yhdistyvät toisiinsa. Ihmisenä olemisen voimat on hieno lopetus!

Kirjoittanut: Leena Saavalainen – oppilaanohjaaja


KIPINÄ-PIENRYHMÄOHJAUS YLÄKOULUSSA

Käytin Kipinä-uraohajusmallia 8. luokan oppilailla. Oppilaita oli parillinen luku ja he saivat valita parinsa itse. Oppilaat olivat saaneet valita myös istumapaikkansa itse. Mikäli työskentely sujuu ja kukaan ei jää yksin, en yleensä puutu istumapaikkoihin.

Lämmittelytehtävänä oli KIPINÄ-nimitarina siten, että jokainen laittoi kaikki etunimensä paperilappuselle ja kirjoitti myös mahdollisen muun nimensä (mitä vanhemmat olivat ajatelleet). Esittelin oman versioni tehtävästä. Myös kutsumanimet laitettiin paperille. Oppilaat kertoivat pareittain nimitarinansa, siis toisilleen, ei koko luokalle. Toimi hyvin ja minuakin joku kutsui vanhalla lempinimelläni Nikki. He hee!

Kipinä-paperit jaoin pareille ja kerroin yhteisesti Kipinän idean. Oppilaat aloittivat työskentelyn välittömästi toisiaan haastatellen ja muistiin kirjaten. Sovittiin että pääkipinä laitetaan, mikäli mahdollista ja lopuksi voimasydän. Luin Kipinä-tarinan ja tarinan pohjalta noussut visio kirjattiin muistiin. Kotitehtävä jätettiin tekemättä. Siihen palataan Kipinä-pienryhmässä myöhemmin lukukauden aikana.

Havaintoja: Tytöt haastattelivat ohjeen mukaan toisiaan vuorotellen ja kirjasivat ylös. Pojat keskustelivat joustavammin ja heidän haastattelunsa ja kirjaamisensa hoituivat luontevasti vuorotellen kohta kohdalta.

Mukava tekemisen meininki oli molemmissa 8. luokissa ja homma pysyi oppitunnin (45 min) mittaisena. Yksi oppitunti oli juuri sopivan mittainen kaseilla.

Ysi-luokilla olen aloittanut yksilöhaastattelut ja käytän tuota Kipinä-karttaa heidän ajatustensa koonnissa.

  • Kirjaamme Kipinässä mukana olevat reunaehdot ja koulutoiveet eli urakipinät.

Pohdimme lisäksi:

  • Mitä mahdollinen kotoa eri paikkakunnalle opiskelemaan muutto tarkoittaa.
  • Miltä mahtaisi tuntua asua toisaalla, kun kaverit ja kotiväki ovat parinkin sadan kilometrin päässä.
  • Mitä asuminen, opiskelu ja matkustaminen tulevat maksamaan ja mistä rahat näihin.
  • Pohdimme valintaperusteita ja oppilaan omaa suoriutumista hakuprosessissa.
  • Kirjaamme myös tavoitteen/tavoitteet näkyviksi Kipinä-karttaan.

Oppilas sai kopion tai hän otti puhelimen kameralla kuvan Kipinä-kartasta. Sovimme muutamien nuorten kanssa, että jatkamme prosessia. Joidenkin kanssa tapasimme useampaan kertaan ja huoltajakin oli muutamissa mukana. Joillekin oppilaille annoin kotitehtäväksi keskustella asiasta kotiväen kanssa.

Toistaiseksi Kipinä-kartat ovat minulla, mutta annan ne kyllä myöhemmin takaisin oppilaille itselleen.

Kirjoittanut: Aini Rouhiainen, oppilaanohjaaja  


             

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s